Tarina

LW kirjoitti:

Olipa kerran kartano, jonka muurien ulkopuolella odotti likaisessa ja koleassa telttaleirissä tuhat nälkäistä, tautista ihmistä. Koska kartanonherra oli pohjimmiltaan lämminsydäminen mies, päätti hän auttaa näitä hädänalaisia jotenkin. Budjetti oli kyllä vähän punaisella, mutta pankinjohtaja oli vanha tuttu, ja kunhan hän ei aivan silmittömästi törsäisi, lainahana pysyisi kyllä auki. Kaikkia ulkopuolella odottavia hän ei tietenkään voinut päästää sisään.

Sitten oveen koputettiin. Kymmenen nuorta miestä ulkopuolelta olivat onnistuneet lahjomaan portinvartijan ja pyysivät nyt kartanonherraa auttamaan. Hänen sydämensä hypähti. Tässä nyt siis oli niitä köyhiä ja kurjia raukkaparkoja! Hän ei pysähtynyt pohtimaan, mistä nämä rahattomat raasut olivat saaneet tarpeeksi käteistä lahjuksiin, tai olivatko he siitä telttaleiristä laisinkaan. Hän johdatti heidät valmiiksi katettuun juhlapöytään ja lähti valmistelemaan majoitusta. Tilaa oli vähän heikonlaisesti, mutta kun palvelijat siirrettiin kellariin ja vieraille tarjottaisiin tästä lähtien oman huoneen sijasta varastokoppi ja patja, kyllähän sitä järjestyisi.

Kun kartanonherra palasi juhlasaliin, kiusaantunut hiljaisuus tervehti häntä. Muutama pöydän ääressä istuva nuorukainen katsoi häntä anteeksipyytävästi tai tuijotti nolona lautastaan. Kartanonherran jalkojen juureen, kalliille villamatolle, oli joku vääntänyt valtavan tortun. Yksi nuorukaisista seisoi selkä oveen päin käryävä ja tuhkaa tiputteleva sätkä kädessään ja solkkasi kovaan ääneen jotain ilmeisen huvittavaa. Hänen kaverinsa sulloi hopeista kynttilänjalkaa säkkiinsä.

Järkyttynyt kartanonherra parahti. "Herran tähden, mitä te oikein teette?"

Säkkiä kädessään pidellyt nuorukainen laski taakkansa lattialle ja työnsi sen omistajan elkein pöydän alle.

"Jätkä tarjoo vittu fasaanii, vaikka se on niinku meiltä kiellettyy. Ja mitäs et päästänyt meitä tänne aikasemmin."

"Sitä paitti isopappas oli kusipää", vahvisti hänen kaverinsa ja tumppasi röökinsä pöytään.

"No niin kai sitten... Anteeksi vaan, en minä mitään pahaa tarkoittanut", vakuutti kartanonherra peruuttaen jo huoneesta pois. "Jos nyt ette kuitenkaan viitsisi... Ihan matolle, meinaan."

Riemukkaat pidot jatkuivat aamuyöhön asti. Muurien takana telttaleirissä tuhat ihmistä näki nälkää ja paleli.

yksin kot... Hampurissa

Hankkiuduin matkaseurastani eroon. Lopputuloksena baarissa hampurilaistenkanssa. Ja tulihan sitä piristettyä erään kahvilanpitäjän päivääkin.

Tapahtumat saivat alkunsa kun annoin "kämppikselleni" jo ostamani metrolipun, jota en kuitenkaan tarvinnut (koska minulle selvisi että voin käyttää intterrail-lippua). Myöhemmin hän pyysi minut kavereidensa kanssa baariin. Tässäkohtaa on todettava että baarit eivät todellakaan olleet mitään siistejä turisti baareja... Ja saksaakin tuli puhuttua.

Päivän aikana tuli kulutettua lähes 100 euroa rahaa. (majoitukseen meni 20€) Tosin investoin uusiin korvakuulokkeisiin parikymppiä.

...Pohjois-Tanskasta

Pääsimme tiistaina varttia vaille puolen yön pois Ruotsista. Tulimme Köpenhaminasta yöjunalla pohjoiseen. Kaupunkin on nimeltään Aabybro. Yöjunan ansiosta unirytmi heittää kuperkeikkaa - ja kohta ollaan taas 17 tuntia raiteilla.

Täälä Tanskassa asumme jonkinlaisen koulun asuntolassa. Tyypit täälä ovat todella kivoja. Eräskin budhalainen maalasi meille taulun. Hänen työnsä ovat muuten todella upeita! Oikeastaan voisin viettää näiden tyyppien kanssa viikona lisää. Harmi että aikaa on vähän ja matkaa täytyy jatkaa.

Eilen ystävämme veivät meidät tutustumaan paikalliseen yöelämään. Tässä kohtaa täytyisi tietysti puhua baareihin tutustumisesta, koska eihän siellä menoa torstaisin ole.

Ensin he veivät meidät irkkububiin, joka on muuten mukavin irkkububi jossa olen ollut. Talon olut oli myöskin erinomaista. Samassa yhteydessä minun on pakko kehua tanskalaista sitruunasiideriä. Se oli todella freesin makuista. Ihan eri tavalla kun mikään muu maistamani siideri.

Seuraavaksi menimme johonkin under ground -läävään. Paikka oli ulkoapäin rähjäisen oloinen. Eikä minulla olisi tullut mieleenkään kävellä paikan ohi ilman opasta - edes päivällä. Sisälla oli outoja, mutta hienoja, seinämaalauksia, aitoja kynttilöitä, vahoja säriseviä hehkulamppuja ja mitä ihmeellisimpiä "koriste" -esineitä. Baarimikoilla oli kullakin vähintäaän 7 lävistystä (ja toinen käsi kokonaan tatuoitu). Ja he olivat kuiten vähiten oudosti pukeutuneet ihmiset paikassa (meitä lukuun ottamatta). Puhumattakaan musiikista. Musiikki sopi paikkaan kuin nenä pyllyyn, vaikka kotona en sietäisi sitä minuuttia pidempään.

Mikäs tämän uutisen pointti on?

Robert Ivanovilla,14, on Venäjä-pelin paras paikka (HS)

Joku skidi on (yllättävää kyllä) päässy pallopojaks fudiksen kv-tasolla pelattavaan otteluun joka (yllättävää kyllä) on oletettavasti parempitasoinen kuin kotimaisen sarjan ottelut.

Kiitos uutisesta, HS.

Se joka alussa hosuu - lopussa väsyy

Tukholmassa ollaan edelleen. Vähän niinkuin jumissa. Junamme siis lähtee huomenna 12.21. Vaikka meidän piti lähteä eteenpäin jo tänä aamuna. Junia kulkee kyllä usein, mutta kaikki junat ovat täpötäynnä. Syynä lienee eilispäiväinen jalkapallomatsi sekä Ruotsin itsenäisyyspäivä.

Ei täällä Tukholmassakaan kurjaa ole ollut, vaikka hinku eteenpäin onkin kova. Rautatieasemalla lipun myyjä puhui lähes sujuvaa suomea ja metrossa näimme viiksekkään naisen.

Tästä se sitten lähtee. Intterrail nimittäin. Jos luette tätä niin viesti yhteys voidaan luokitella toimivaksi ja täten voi kirjoitella tänne ajatuksia matkan varrelta.